Joulua pukkaa ja viimeinen viikonloppu Lausannessa ennen joulua on menossa. Monilla kavereilla on menossa tiukat loppurutistukset opintojen kanssa: viimeisten projektitöiden DL:iin huhkimista ja monilla on myös osa tenteistä ennen joulua. Minulla on kaikki tentit vasta tammikuussa varsinaisella tenttikaudella. Nyt ennen joulua voin siis ottaa opintojen suhteen suht rennosti ja aloittaa tentteihin työstämisen uudenvuoden jälkeen.
Edellisestä blogipäivityksestä on päässyt vierähtämään jo kuukausi. Viimeisen kuukauden meininkejä ei kuitenkaan kannata jättää bloggaamatta, joten tässä parhaat palat:
25.-27.11. Riina kävi näillä näkymin viimeistä kertaa Lausannessa. Emme aio jatkaa toistemme luo reissaamista tammikuussa, koska vietän kuitenkin helmikuun Frankfurtissa ennen muuttoa Hollantiin maaliskuun alussa. Sain sieltä todella mielenkiintoisen dippapaikan aurinkoenergiatutkimuksen parista!
Marraskuun vikalla viikolla sain lopultakin valmiiksi viime kesältä paketoimatta jääneen erikoistyön, joka oli hieman piikkinä lihassa vaihdossa ollessa. Sen paketointiin tarvittiin jonkin verran istumista Rolex Learning Centerissä, mutta duunaus kannatti, kun lopputulokseen pystyi olemaan tyytyväinen.
3.12. kävimme parin vaihtarikaverin kanssa pienellä panimolla nimeltä
Docteur Gab's Lausannen lähiössä. Olimme kuulleet siitä hyvää parilta muulta vaihtarilta ja olimme juonineet siellä käymistä. Meillä kävikin tuuri, kun juuri sinä päivänä jolloin olimme ajatelleet siellä käydä, siellä sattuikin olemaan jouluoluen julkistusbileet.
Paikalla oli osittain panimon tyypeistä koottu autotallibändi soittamassa indierokkia ja hyvät tarjoilut. Kuten tavallista, panimon tuotteita sai maistella vapaasti, mutta siihen toki sisältyy moraalinen velvollisuus ostaa jotain. Lisäksi bileiden tiimoilta tarjolla oli erilaisia joululeivonnaisia ja kuumaa olutta, joka oli olutversio paikallisten glöginkorvikkeesta, vin chaud'sta eli glühweinista eli kuumasta viinistä. Eli kuumaksi lämmitettyä olutta ja mausteita. Aika erikoinen setti, ei sitä olisi halunnut yli yhtä kupillista juoda. Bileissä oli tosi hyvä meininki ja sinne kerääntyi paikallisen lähiön porukkaa lähestulkoon vauvasta vaariin. Panimo on kuulemma opiskelijoiden pyörittämä, mutta toiminta oli kuitenkin selvästi ammattimaista, en tiedä sitten mitä opiskelijoita ovat. Mukaan totta kai tarttui muutama pullo.
Hieman harmittaa ettei panimolla tullut otettua kuvia, kun kädet täyttyivät siihen tahtiin tarjoiluista. Tulomatkalla kuitenkin kuvasimme: tässä minä ja toinen suomalainen vaihtari Patrik poseeraamassa tuliaisten kanssa. Paikka oli varsin ylärinteessä, ja päivä sattui olemaan aika kirkas, joten Genevejärven yli oli hienot näköalat kuten kuvasta näkyy.
6.12. oli tietenkin Suomen itsenäisyyspäivä, jota juhlimme suomalaisten vaihtarien kanssa katsomalla kampuksella Linnan juhlia isolta näytöltä ja nauttimalla suomalaishenkisiä juomia. Mukana oli myös norjalaisia ja kanadalaisia. Keskiviikkona 7.12. oli vaihtarien kaudenpäättäjäisbileet, jouluraclette. Bileet olivat sitsimäiset pöytäjuhlat ja niiden jälkeen tanssijatkot. Juotavaa riitti toki kuten opiskelijabileissä kuuluu. Raclette on sveitsiläisten toinen iso juustoherkku fonduen lisäksi. Erityistä puoliympyrän muotoista raclettejuustoa sulatetaan pinnalta ja sulaa juustoa kaavitaan lautaselle perunoiden ja suolakurkkujen kylkeen. Juuston sulaminen ei ole mitenkään nopeaa, joten bileet olivat slow food -henkiset.
9.-11.12. kävin viimeistä kertaa Frankfurtissa Riinan luona ennen joulua. Frankfurthan on aika arkinen kaupunki, mutta sieltäkin löytyy todellisia yöelämän helmiä. Kovasti mainostetaan, että kaupungin laitamilla oleva yökerho
Cocoon olisi Euroopan jumputusbilepaikkojen parhaimmistoa. Se on minulta ja Riinalta vielä testaamatta, mutta lauantaina kävimme baarissa nimeltä
Balalaika, joka oli todella persoonallinen paikka. Se on nimensä mukaisesti ollut muinoin slaaviteemainen baari, mutta sen on 1960-luvulla ostanut New Yorkista Frankfurtiin syystä tai toisesta päätynyt musta amerikkalainen laulajanainen, joka pyörittää sitä edelleen ja oli paikalla silloinkin kun siellä kävimme. Baarissa on piano ja kitara, joita jokainen saa soittaa. Kun asiakkaiden soitto ja laulu alkaa, taustalla soiva jazz-musa laitetaan pois. Joskus jopa itse omistajanainen äityy laulamaan, ja silloin kuulemma kaikkien asiakkaiden pitää olla hiljaa tai jotain tosi ikävää tapahtuu. Paikan persoonallisuutta lisää se, että vaikka paikka on jossain vaiheessa 50-vuotista historiaansa muuttanut nykyisiin tiloihin, vanha slaavilainen sisustus on edelleen paikallaan, ja paikkaa luulisi ensi silmäykseltä itäeurooppalaistyyliseksi oluthuoneeksi. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jos Frankfurtiin bisnesreissuillaan eksyy.
Hieman laimeampaa musabaarimeininkiä nähtiin Lausannessa 12.12., kun menimme erään toisen suomalaisen harrastajarumpalin, joka on juuri aloittanut tehdä väikkäriä EPFL:ssä, kanssa käymään Lausannen yliopiston baarissa, siellä kun mainostettiin olevan jamit. Eihän siellä mitään jameja ollut mainostuksesta huolimatta, lava oli tyhjä ja taustamusa soi ihan normaalisti. Kummallista. Kaljaa sieltä kuitenkin sai.
Viime torstaina oli paikallisen perustieteiden tiedekunnan (matikka, fyssa, kemma) vuoden lopettajaisbileet. Bileet olivat Espanja-teemaiset ja kolmannen vuosikurssin matemaatikoiden järkkäämät. Ne olivat tosi hyvin järkätyt ja meininki oli jopa yllättävän hyvä! Siellä nähtiin flamenco-tanssishow'n lisäksi myös tiedekunnan vanhemman henkilökunnan härkätaisteluesitys, jossa yksi tieteilijä oli pukeutunut matadoriksi ja muutama muu puski kohti tätä lehmäpuvuissa.
Tänään on sadellut hieman lunta täällä Lausannen korkeuksillakin ensimmäistä kertaa. Maahan lumi ei kuitenkaan jää, ollaan sen verran matalalla. Korkeammalla olevissa lähiöissä asuvat kaverit ovat raportoineet, että siellä on nähty pientä lumiharsoa maassa asti.
Pitkän bloggauksen päätteeksi pari eilisellä jouluostosreissulla otettua valokuvaa lähiseudulta. Tässä on näkymä asuinkatuni järven puoleisessa päässä olevien rappusten yläpäästä järvelle. Ranskan puolen kylät näkyvät hyvin, mutta alpit jäävät pilvien peittoon.
Tässä taas lähistöllä oleva komea synagoga. Vieressä on hieno libanonilainen ravintola, jossa kävimme kerran Riinan kanssa syömässä, tosin vain take-away-puolella. Varsinainen ruokaravintolapuoli näyttää siltä, ettei sinne opiskelijan kannata mennä. Alkusyksystä mietin, että synagogassahan olisi siistiä vierailla, mutta sinne ei taida päästä kuin ryhmien kanssa ennakkovarauksella.
