Talviterveiset

Heippa pitkästä aikaa! Omasta päivityksestäni onkin kulunut jo hetki jos toinenkin, joten lienee aika saattaa kuulumisia ajan tasalle. Tekstin lomassa muutama sekalainen kuva viime kuukausilta.

Joulukuuta Frankfurtissa värittivät joulumarkkinat, missä tuli käväistyä töiden jälkeen ja viikonloppuisin useampaankin otteeseen. Onhan se Keskustorinkin joulutori "ihan kiva", mutta Saksan suurten kaupunkien torit ovat vähän eri sarjassa. Kojuja ja porukkaa on aivan älytön määrä, ja kojuista suurin osa tarjoaa ruokaa ja/tai juomaa turhanpäiväisen joulukrääsän myymisen sijaan. Näin tammikuun pimeydessä (ei vieläkään lunta) kaipailee takaisin valoisalle joulutorille. Miksei se voi olla talvitori ja jatkaa helmikuun tienoille?

Joulu vietettiin Suomessa lähinnä sohvalla maaten, ja itse palasin sorvin ääreen jo vuoden ensimmäisenä päivänä. Alennusmyynnit ovat olleet anteliaat, ja erityisenä ilona olen huomannut, että saksalainen arvostaa luonnonmateriaaleja selvästi suomalaista enemmän (tai sitten vähemmän, kun niitä kerran löytyy aleista). Niin tai näin, mukaan on tarttunut jo silkkiä, villaa sekä nahkaa, ja nyt on aika pistää kukkaronnyörit suppuun tai muuten matkalaukut joutuvat koville.

Kuvassa Frankfurtin lentoaseman hassunhauska Nykke & Kokki -kioski.

 Meillä harkkareiden kanssa hyvä meininki jatkuu, vaikka ensimmäisille lähtijöille olemmekin jo joutuneet sanomaan heipat. Tässä vaiheessa pestiä englanti on kohentunut sille tasolle, että voi jo aika vapaasti heittää läppää brittien kanssa, ja parempien kommunikaatiovalmiuksien ansiosta sitä tuntee itsensä enemmän omaksi itsekseen. Olen saanut oikeuden osallistua brittilounaille, kunhan esitän olevani skotti :) Tosin feikki skottiaksenttini kuulostaa kuulemma lähinnä intialaisen aksentilta, eli työstäminen jatkuu edelleen. Kielirintamalla uutinen on sekin, että pääsin vihdoin aloittamaan Saksan-opinnot elämäni kolmannen, ja toivottavasti viimeisen, kerran. Kolme tuntia tehokasta kieltenopiskelua viikossa, ja edistystä tapahtuu. Saksassa on erityisen hyvää se, että sitä voi sönkätä, toisin kuin ranskaa.

Suvi ja Ilkka käväisivät täällä viime viikonloppuna avaamassa kevään vierailijakauden. Oli kylmä. Rakkaat ystäväni, olette kaikki jatkossakin tervetulleita vierailemaan luonani täällä keskisessä Saksassa, mutta vaikka yleisesti arvostankin tuliaisianne, sään voisitte jatkossa jättää tuomatta. Tuntuu, että aina kun saan vieraita Suomesta, lämpötila täällä putoaa viitisen astetta edellispäivästä.

Meillä kahden maan elämä jatkuu keväälläkin. Emme siis Jyrin kanssa edelleenkään mahdu samaan valtioon. Oma pestini jatkuukin täällä toukokuun loppuun, kun taas Jyri aloittaa maaliskuun alussa urakoinnin diplomityön parissa Hollannissa, tuossa oranssin värin luvatussa maassa. Omana suunnitelmana on palata kesäkuun alusta Suomeen ja huhkia siellä kesän aikana surullisenkuuluisa gradu vihdoin valmiiksi. Yritän löytää töitä elokuun alusta, mieluiten Tampereelta. Tehtävä on osoittautunut kinkkiseksi.