Kevättä ilmassa

Hei taas! Helmikuu tuli ja on kohta mennytkin. Jyri hylkäsi vihdoin Sveitsin sekä opiskelun ylipäätäänkin, ja vietti helmikuuta lähinnä täällä Frankfurtissa. Yllättävän hyvin sovittiin tähän noin 20 neliön kopperoiseen. Yhteiseloa toki helpotti se, että itse tuli oltua normaalisti 9-10h päivässä töissä. Töistä voisinkin kirjoitella hieman jotain lähiaikoina nyt, kun pesti lähenee loppuaan. Suunnitelmana tosiaan on palata Suomeen huhtikuun alusta, mutta huudellaan tästä enemmän sitten, kun kuvio vahvistuu.

 

Frankfurtissa oli helmikuussa kylmä. Siis saksalaisittain kylmä. Pari viikkoa mittari pysytteli -10 asteen tienoilla, mutta aurinko kuitenkin paistoi kauniisti joka päivä. Lunta ei siis nähty. Vasta pakkasjakson viimeisinä päivinä nähtiin vähän lunta, mutta kirkas auringonpaiste sulatti sen nopeasti. Tänä talvena Frankfurt siis näki noin 3-4 lumista päivää. Sopi mulle! Nyt onkin jo lämmintä, tänään oli +13 astetta ja joimme iltapäiväkahvit kahvilan terassilla. Sunnuntaina päästiin myös korkkaamaan partsikausi vetämällä brunssia muiden harkkareiden kanssa parvekkeella. Eli perus suomalainen touko-kesäkuun vaihde täällä.

Viikko tätä ennen kuvassa vilahtava järvenjää oli täynnä luistelijoita.

Toissa viikonloppuna suuntasimme retkueena Kölnin karnevaaleille. En ollut ottanut yhtään mitään selvää a) karnevaaleista tai b) kaupungista, mutta ihan hyvin selvittiin. Suomalaista hirvitti ajatus ulkoilmapippaloista helmikuussa, mutta onneksi pakkaset olivat jo väistyneet. Hyvin pian kävi selväksi, että kyseessä on läheisesti suomalaista vappua muistuttava tapahtuma, jolla kuitenkin on kristillinen tausta. Ilmenemismuoto kuitenkin oli suomalaisen vastinparin kanssa yhteneväinen: hassuja asuja, julkista juopottelua ja pahoinvoivia ihmisiä. 

Väistimme suurimmat lammikot ja nautiskelimme paikallisesta Kölsch oluesta (vitsivitsi, on muuten todella pahaa kaljaa!) sekä köllenkielisistä kansanlauluista. Alkaa hiljalleen tulla mitta saksalaisen olutravintolamusiikin kanssa täyteen. Oli kuitenkin noin kokonaisuutena todella hauskaa! Kölnissä voisi helposti viettää aikaa vähän enemmänkin, ja voisin kuvitella sitä hyväksi viikonloppureissun kohteeksi ihan itsessään.

Viime lauantaina taas käytiin Jyrin kanssa vähän kiertelemässä lähiseutuja Deutsche Bahnin härskin halvalla Schönes Wochenende -lipulla. Ensimmäinen etappi oli Heidelberg, jossa käväisinkin jo alkusyksystä. Nyt porukkaa oli huomattavasti vähemmän, mutta linna oli edelleen yhtä upea. 

Vain saksalainen tekee juna-asemalle hintamatriisin.

Valo oli puolellamme.

Linnan viinitynnöri. Kokoa voi hieman suhteuttaa sen päällä seisoviin ihmisiin.

Heidelbergissä vietetyn aamupäivän jälkeen lähdimme kohti kotia pysähtyen kuitenkin matkan varrella Darmstadtissa. Itselläni ei ollut tästä kaupungista oikeastaan minkäänlaista kuvaa, ja rautatieasemalta avautuikin aika ankea maisema. Määrätietoisesti lähdimme etsimään kaupungista jonkinlaista elämää. Nopeasti kävi ilmi, että paikka on pommitettu melko totaalisesti, ja suurin osa rakennuskannasta oli Tammela-henkistä betonikolossia. Ydinkeskustaa oli kuitenkin jonkin verran palautettu alkuperäiseen asuun, ja sekaan oli rakennettu uutta ja rohkeaa arkkitehtuuria, mm. hauskan futuristinen teatteri. Kannatti kyllä ehdottomasti poiketa kotimatkalla Darmstadtissa syömässä. Myös sieltä poispääsy oli helppoa, sillä S-bahn kulkee sieltä puolen tunnin välein suoraan lähiasemalleni Südbahnhofille. 

Maaliskuuhun mahtuu kaikenlaista juhlaa. Meillä harkkareilla synttäreistä on tullut jotain aivan megalomaanista, sillä jokainen syy juhlintaan täytyy hyödyntää. Lisäksi kun kellään ei ole mitään harkkariyhteisön ulkopuolista elämää, tulee meidän häppeningeistä yleensä valtavia (tein pöytävarauksen 18 hengelle viimeksi viime viikolla). No, maaliskuu ei ole niitä harvinaisempia synttärikuukausia, ja lisäksi vuorossa on ainakin kolmet läksiäiset. Lähdenpä tästä siis ostamaan jälleen yhtä synttärilahjaa...