Alkutunnelmia Lausannesta

Kaksi viikkoa on tullut täyteen Lausannessa, ja sen kunniaksi on ensimmäisen blogipäivityksen aika. Aika on mennyt mukavasti ranskan intensiivikurssia käydessä, vaihtareihin tutustuessa ja byrokratian kanssa säätäessä — keskimmäisen kanssa kuitenkin selvästi mukavimmin. Ranskan intensiivikurssia on vielä viikko jäljellä. Sen jälkeen on väliviikko ja oikeat kurssit alkavat käynnistyä 20. syyskuuta. Väliviikon lähden viettämään Frankfurtiin.

Lausanne ei ole mikään suurkaupunki. Asukkaita on itse kaupungissa noin 130 000, lähialueet mukaan lukien yli tuplasti. Keskusta on kuitenkin varsin tiivis, joten kunnon kaupunkitunnelmaa löytyy. Näin keskustan laitamilla asuvana paikat ovat jo ehtineet tulla tutuiksi, ja kaupunki tuntuu ylipäätään mukavan käsiteltävän kokoiselta.

Kaupunki on todella mäkinen, minkä uskoin varsinaisesti vasta päästyäni tänne. Googlen Street View välitä ihan kaikkea ja kavereiden juttuihin piti toki suhtautua kalajuttuina. Esimerkiksi pyöräily järven rannasta tänne keskustaan on pitkän ja jyrkän nousun takia aika lailla pois laskuista. En olekaan vielä hankkinut pyörää, vaikka kova uho siihen oli ennen tänne tuloa. Hyötyliikuntaa pyöräilemällä on saanut kaupunkipyörillä, joihin EPFL:n opiskelijakortilla on ilmainen rajattu käyttöoikeus.

Nousevaan rinteeseen rakennetussa kaupungissa on toki se hieno puoli, että huikeita maisemia Genevejärvelle saa ihastella muualtakin kuin rannalta. Tässä näkymä Sauvabelin-kukkulan näkötornista kaupungin yli Genevejärvelle:

Tämä viikonloppu on ollut sateinen. Tänään on tullut vettä koko päivän, eikä päivän sisällä sateen loppua odoteltua ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin lähteä lenkille sateeseen. Lauantai-illan huumaakin viilensi lähes koko illan jatkunut sade. Eilisenä iltapäivänä sentään pääsi vähän kiertelemään kaupunkia ilman sadekamppeita. Jännä yllätys oli törmätä yllättäen läheisessä Mon-Repos'n puistossa ulkoilmajousikonserttiin!